timo hellman Vox populi, vox Dei.

Saamelaiskielet kansalliskieliä

Suomessa elää n. 8000 saamelaisen vähemmistö ja juridisesti meillä on oma saamelaisalueemme pohjoisessa Lapissa.

Suomessa puhutaan kolmea eri saamelaiskieltä - pohjoissaamea, inarinsaamea ja kolttasaamea. Usein "saamena" saa edustaa niistä suurin, pohjoissaame ja se on levinnein myös Ruotsissa ja Norjassa.

Vuodesta 1992 asti saamen kielillä on ollut Suomessa virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella eli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän pohjoisosassa. Ne ovat siis virallisia vähemmistökieliä ja virkakieliä, joilla voi asioida mm. terveyskeskuksessa ja virastoissa - tai ainakin näin tulisi olla.

Saamelaiskielet ja niiden puhujat ovat olleet vuosisatoja altavastaajan asemassa. Heidän oikeuksiaan omiin maihinsa ei ole tunnustettu ja varhaisella keskiajalla kolmen eri valtion verotus saattoi koskea summamutikassa yhtä ja samaa saamenkylää. Nyt heidän oikeuksiaan EU:n ainoana alkuperäiskansana ollaan tunnustamassa ja heidän identiteettinsä on vahvistumassa.

Siksi haluan, että suomensaamelaisten kulttuuri-identiteetin jatkuvuus turvataan nostamalla kolme saamelaiskieltämme perustuslaissa kansalliskieliksi suomen, ruotsin ja karjalan rinnalle.

Vaihtoehtoisessa mallissa ruotsin kielen status tulisi muuttaa viralliseksi vähemmistökieleksi, joka nauttisi erikoisstatusta vapaaehtoisena kouluaineena koko maassa ja saamelaiskielten sekä karjalan asemaa vahvistaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Minulla ei ole kovin paljon lisättävää tuohon saamen kieltä koskevaan osioon.

Karjalan kielihän sai vasta tällä vuosituhannella vähemmistökielen statuksen. Mutta se ei ole juurikaan vaikuttanut kielen asemaan käytännössä. Ennen alueluovutuksia karjalan kielellä oli Suomessa alueellinen perusta, koska karjalan kieltä puhuttiin Suojärven, Salmin ja osittain Suistamon pitäjissä Raja-Karjalassa. Sodan jälkeen tuo alueellinen perusta on poistunut ja karjalan kieltä puhuneet ovat pitkälti vaihtaneet kielensä suomeksi eivätkä heidän jälkeläisistään kuin harvat enää ylläpidä kieltä arkikäytössä.

https://www.youtube.com/watch?v=8ibesjPyObY

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kuikka, unohtuiko sinulta Soanlahti ?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

No, olihan niitä joitain karjalankielisiä alueita myös Tolvajärvellä, Harlussa ja Ilomantsissa. Mainitsin ne pitäjät, joiden väestön pääosa puhui karjalaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #3

Kyllä Soanlahtiset astuivat, kävelivät ja legahuttivat ja olipa heissä toratsumusikoitakin ennen töllömistä.

Toimituksen poiminnat