timo hellman Vox populi, vox Dei.

Onko victim blaming uusi musta?

Korostan,  että en halua käydä tässä kirjoituksessa kenenkään henkilöön tai statukseen.

Englannin kielessä tunnetaan termi "victim blaming".  Se tarkoittaa yksinkertaisesti rikoksen uhrin syyllistämistä - nämä klassiset eli miksi hän pukeutui paljastavasti, miksi hän oli humalassa, miksi hän kantoi niin paljon käteistä mukanaan ja miksi hän liikkui yöllä vaarallisilla kulmilla. Se on ikävää ja vahingollista,  koska se käytännössä on omiaan kiristämään uhrin oikeuksia mm. vapaaseen liikkumiseen ja siirtämään huomion pois ongelmasta (rikollisuus).  Termi nousee usein esille raiskausten yhteydessä,  koska edelleen monet ihmiset etsivät syytä raiskaukseen lähinnä uhrin statuksesta ja käyttäytymisestä.

Klassinen esimerkki victim blamingin keinoista on Tanja Huurtelan bloggauksessa, josta kursivoin nyt lainauksia.

Tämän vuoksi onkin hyvä ohjeistaa nuoria naisia toimimaan oikein yöelämässä ja muutenkin.

(Klassista paternalismia,  jolla holhotaan naisia kuin lapsia. Aivan yhtä hyvin nuorille miehille voisi toitottaa,  että ei kannata vetää pleksikännejä arvokas rannekello ranteessa ja vastaavaa.  Hyvin usein tätä neuvomista halutaan kuitenkin kohdentaa nimenomaan nuoriin naisiin.)

 

 

Omalla pukeutumisellaan voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten uusi tulija sinuun suhtautuu.

(Klassinen "minihame on huoran merkki" -tulokulma. Tällä annetaan ymmärtää, että keskivertomies menettää holttinsa nähdessään paljaat sääret ja muuttuu kuolaavaksi rakiksi,  joka haluaa pökkiä. Tämä tulokulma halventaa yhtä lailla miehiä.  On sanomattakin selvää,  että raiskaajalle uhrin pukeutuminen on viime kädessä sivuseikka - Somaliassa ja Afganistanissa hyvin peittävästi pukeutuvia naisia raiskataan jatkuvasti. On myös selvää,  että tällä pyritään kontrolloimaan naisten itsemäärämisoikeutta pukeutua ja liikkua miten haluaa.  Eli:  Ei 2000-lukua.)

 

Yksin liikkuminen on myös riski, koska tällöin tulija saattaa tulkita, että olet vapaata riistaa. Miespuolinen ystävä on parempi seuralainen yöllä kulkiessa kuin vieressä kikatteleva tyttökaveri. Ylipäätään olisi syytä kiinnittää huomiota siihen, mihin aikaan ulkona liikkuu ja missä liikkuu.

(Tuttua kauraa.  Kunnollinen tyttö ei liiku yksinään ja varmistaa selustansa.  Kunnollisen tytön tulisi siis olla vähän kuin merijalkaväen mies vihollismaaperällä - partioon lähdetään aina kaksin ja tarkka-ampujaspotteja vältellään. Paternalistista hevonpaskaa ja 1950-luvun raamattupiiriä.)

Koko tuo blogikirjoitus on esimerkki vaarallisesta äärirelativismista ja paluusta joillekin naisen oikeuksien suhteen pimeille vuosisadoille. Victim blamingin jo mainitsinkin.

Minustakin on totta,  että lynkkausmieliala ja rasismi on vaarallista.  Mutta en halua taistelupareina ja pilkkihaalareissa liikkuvia naisia tänne siksi,  että jotkut haluavat ehkäistä raiskauksia.  Raiskauksia ehkäistään empatiaopetuksella ja miehille suunnatulla valistuksella.  On hyvä,  että turvapaikanhakijamiehille annetaan koulutusta siitä, miten Suomessa kuuluu käyttäytyä ja että täällä naisella on vapaus olla ja tehdä asioita siinä missä miehelläkin.

Nainen,  pukeudu miten haluat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Niin tätä yksinliikkumista on tarjottu selitykseksi useissa blogeissa ja keskusteluissa täällä viime päivinä. En ole viitsinyt kommentoida. Vai ovatko kaikki valmiita hyökkäämään yksin liikkuvan ihmisen kimppuun. Kokemusteni mukaan ei näin ole. Tai sitten näin kirjoittavat ovat sellaisia ihmisiä ja kuvittelvat muidenkin olevan.

Tämä kuitenkin muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Ja kyllä olemme alkaneet neuvomaan kaikkia läheisiä välttämään yksin liikkumista iltaisin ja varsinkin viikonloppuisin. Pitämään huolta siitä, että jos on jotkut pikkujuoulut tai vastaavat ketään ei jää yksin mihinkään vaan kaikki pääsevät taxeihin tai saavat kuljetuksen. Näin maailma muuttuu. Ihmisten elämä pienenee pikkuhiljaa. Turvaväline kaupassakin olivat äänihälyttimet loppu. Juuri muitahan ei suomessa saa paitsi ne, jotka rikoksia suunnittelevat.

Miesten kohdalla taas yleensä katsotaan, että on oma syy jos ei pärjää tappelussa ja turpiinsa. Eikä sillä niin väliä.

Törkeistä raiskauksista pitää myös saada kansalaisten oikeustajun mukainen tuomio myös muista väkivaltarikoksista samoin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Vaikuttaa siis siltä, että uhrin syyllistäminen ja riskienhallinta ovat sama asia. Jos riskienhallinnan nimissä suosittelet konservatiivista pukeutumista, ryhmässä liikkumista ja maltillista alkoholinkäyttöä, tulet samalla syyllistäneeksi sen naisparan, joka minihameessaan hoippuu yksin juopuneena läpi pimeän puiston. Vai?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tämä on tosiaan hankala juttu, että syyllistämisen kritiikki ja riskinhallinta ovat tyystin erillisiä, mutta ristiriitaisia näkökulmia, vaikka molemmat ovat sinällään järkeviä.

Kehotus varovaisuuteen ei yleensä merkitse syyllistämistä. Kyllähän sitä saadaan varoitella kaikissa muissa asioissa aivan rauhassa, vaikka nyt liikkumisessa liikenteessä ja niin edespäin.

Toisaalta rikolliset aina rationalisoivat toimintaansa uhrin tyhmyydellä tai välinpitämättömyydellä. "Jos ei osaa ottaa autoonsa varkausvakuutusta, omapa vikansa."

Tässä raiskauskysymyksessä vaikuttaa myös eri ihmisryhmiä palveleva moraalinen paheksunta, kuten nyt vaikka identiteetiltään siveellisiä naisia. Sen luo motiivin hyväksyä rikollisten rationalisaatio osaksi yhteiskunnallista moraalia. Tämä kehitys on ehkä mennyt pisimmälle joissain konservatiivisissa kulttuureissa – monissa muslimimaissa ja esimerkiksi Intiassa. Vaikka sikäli, kun nämä kulttuurit nimenomaisesti ovat perinteisiä, voitaneen pikemminkin puhua perinteisten moraalimallien säilymisestä.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Tämä on niin monipiippuinen juttu, ettei yksi kahvitauko oikein riitä asian prosessoimiseen.

Minusta tämä on kuin tarina kylästä, jonka (olkoon nyt vaikka) itälaidalla nähtiin metsässä kerran karhu. Kyläläiset nimesivät metsän nopeasti karhumetsäksi, ja siirsivät jälkipolvillekin näin oletuksen vaarasta. Kukaan kylälänen ei käynyt metsässä askareillakaan. Lopulta karhut todellakin alkoivat viihtyä siellä, lihoen marjoista ja ennen kaikkea nauttien rauhasta ihmisten pysytellessä pois.

Meille sanotaan jonkun puiston olevan vaarallinen, tietyn baarin olevan jonkun pesä ja sen ja sen vaatteen olevan, no punainen vaate. Koetetaan tuudittaa ihmisiä valheelliseen turvallisuudentunteeseen kuin pikkulapsia. Meillä on ongelmia. Ne pitää kohdata sivuuttamisen sijaan. Totta kai tarhan tädit kaivavat henkilön toiminnasta varoittavan esimerkin; jos vaikka pikku Liisa karkaa pihalta, on ensimmäinen ajatus "mitä sääntöjä se rikkoi", eikä miksen ollut paikalla estämässä. Siitä tulee niin voimatonkin olo.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Meillä on ongelmia. Ne pitää kohdata sivuuttamisen sijaan."

- Hyvä! Jos nainen haluaa aamuyöllä sipsutella piikkikoroissa ja minihameessa pimeän puiston läpi yksin, on hänen syytä olla mustan vyön karateka, jonka käsilaukusta löytyy pippurisumute. Tässä naisen oikeudet yhdistyvät tyylikkäästi ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön.

PS. Ylläkuvatussa tilanteessa mimmi pärjää parhaiten selvin päin, joten juopumukseen ei pätevälläkään taistelijalla ole varaa. Olen siis valmis syyllistämään kännäävät naiset.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Tee ihan mitä lystäät. Laki se on jolla on väliä.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Huurtelan neuvoissa ehkä näkyy naisten välistä kilvoittelua siveellisyydellä. Siinä kun toiset ehkä vaatetuksellaan markkinoivat ulkonäköään tai ilmaisevat halukkuuttaan seksisuhteisiin, toiset markkinoivat pitkäkestoisten parisuhteiden kannalta merkittävämpää siveyttään.

Tähän kilpailuasetelmaan liittyy tietynlaista sanasotailua; naiset usein huorittelevat toisia naisia osana kilpailua aviomiehistä. Ikävämpänä kääntöpuolena voi olla se, että hyväksytään toiseen ryhmään kuuluvien naisten raiskaukset ja jopa kannustetaan miehiä niihin.

Joissain muslimimaissa ehkä nähdään tuon kilpailun ääripiste – naiset itse haluavat pukeutua säkkiin ja pysyä kotona osoittaakseen siveellisyytensä. Uskonnollisuus usein toimii tätä siveellistä ryhmäidentiteettiä vahvistavana ominaisuutena ja vahvistaa myös asemaa omassa ryhmässä.

Toimituksen poiminnat