timo hellman Vox populi, vox Dei.

Lapset eivät tarvitse monietnisyyden korostamista

Google-haulla "päiväkodit monikulttuurisuus" voi löytää paljon tekstiä monikulttuurisuudesta, päiväkodeista ja monikulttuurisuudesta päiväkodeissa.

Suomihan on ollut monikulttuurinen käytännössä aina, ainakin hansaliiton päivistä lähtien.

Kuitenkin 1990-luvulla alkaneen kansainvälistymis- ja maahanmuuttokehityksen aikana ollaan huomattu, että lastenhoidossa saa ja pitää ottaa maahanmuuttajalasten erilaiset kulttuuritaustat huomioon.

En ole työskennellyt päivääkään päiväkodissa, mutta olen katsonut monta vuotta päältä Suomessa vallitsevaa mielipideilmastoa monietnisyydestä ja -kulttuurista. Kun Kalle ja Ilkka-Ville tappelevat Lego-ukosta, se on normaalia koska isääni lainaten "kakarat on tapellu koko maailmansivu". Jos Ilkka-Villen tappelukaveri sattuu olemaan Abdi, saattaa kuvaan hiipiä R-sana vaikka Ilkka-Villen vanhemmat eivät olisikaan uusnatseja.

Lapset ovat lapsia ja he pääsääntöisesti eivät ota pelisääntöjään aikuisten maailmasta. Jos Abdin kanssa kaikki eivät halua leikkiä, se todennäköisesti johtuu aivan muusta kuin Suomen Sisun kotisivulla lukeneista asioista. On OK korostaa, että Abdi on kiva poika siinä missä muutkin, mutta metsään mennään mielestäni siinä vaiheessa kun vierasta etnisyyttä aletaan glorifioida ja nostaa esille aivan asiaankuulumattomissa yhteyksissä. Asioita voidaan käsitellä objektiivisesti hyvin pitkälle myös lasten kanssa, joten lastenkasvatuksessa ei tarvita sellaista että joku ihminen olisi pyhä lehmä ihonvärinsä tai nimensä takia. Mitä lastenkasvatuksessa tarvitaan? Sen osoittamista, että esimerkiksi CP-vammainen tai mustaihoinenkin on hyvä tyyppi leikittämällä ja ryhmittämällä heitä "tavallisten lasten" kanssa.

Jos CP-vammaista Tuomoa tai muslimi-Abdia aletaan kohdella erityissäännöillä esimerkiksi kurin suhteen ja heitä aletaan lelliä korostetusti yksinomaan heidän ominaisuutensa perusteella - siis höösätään heidän ympärillään koko ajan -, syntyy vaara että "normaali" Ilkka-Ville on aikuisena kaikkea muuta kuin vakuuttunut heidän kyvystään olla yhtä hyvä tyyppi. Ja se taas ei edistä harmonista yhteiseloa samassa valtiossa sitten ollenkaan.

Tässä vaiheessa on syytä korostaa, että ainakin jo ala-asteella mielestäni eri uskontojen kirjo Suomessa ja niiden tapoja olisi syytä tuoda lapsille esiin. Että ei luultaisi sitten aikuisena muslimien pitävän yom kippuria ja juutalaisten hautaavan vainajiaan pystyyn.

Yksinkertaiset ja johdonmukaiset nyrkkisäännöt ovat parasta. Ketään ei kiusata, ketään ei hakata, kaikki pelaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Taha Islam

"On OK korostaa, että Abdi on kiva poika siinä missä muutkin, mutta metsään mennään mielestäni siinä vaiheessa kun vierasta etnisyyttä aletaan glorifioida ja nostaa esille aivan asiaankuulumattomissa yhteyksissä."

No onko glorifioitu ja nostettu esille asiaankuulumattomissa yhteyksissä vai närkästyitkö etukäteen?

Käyttäjän timohellman kuva
Timo Hellman

Jos rotanmyrkky ei sovi ihmisille, onko järkevämpää odottaa ensin jonkun onnettoman syövän sitä vai varoittaa siitä etukäteen?

Minä en närkästynyt.

Lee Sin

Rehellisesti sanottuna blogisti puhuu turhuuksia , tarhassa sattuu ja tapahtuu , se on hoitajien homma opettaa , ohjata ja taatta lasten turvallisuuden . Saattaa välillä joku lapsukainen päästää suustan kotonaan vanhemmiltaan kuulemia poliitisia tai etnisiä mielipiteitä , mutta se on varmaan aika harvinaista

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Lapset ovat lapsia ja aikuiset aikuisia. On täysin aikuisen vallassa kertoa lapselle syy, miksi toinen lapsi kiusasi, puhui pahasti, tappeli tai muuta. Jos aikuisen selitys jokaikiseen tapahtumaan on rasismi, uskoo lapsi tämän, ja näkee koko maailman lopun ikäänsä tämän selityksen valossa mikäli ei havahdu miettimään asiaa syvällisemmin missään vaiheessa.

Lapset ovat lapsia ja vastuu on täysin vanhemman, ei koulun taikka minkään muunkaan tahon käsissä.

Käyttäjän jenni kuva
Jenni Lavikka

"Lapset ovat lapsia ja aikuiset aikuisia. On täysin aikuisen vallassa kertoa lapselle syy, miksi toinen lapsi kiusasi, puhui pahasti, tappeli tai muuta. Jos aikuisen selitys jokaikiseen tapahtumaan on rasismi, uskoo lapsi tämän, ja näkee koko maailman lopun ikäänsä tämän selityksen valossa mikäli ei havahdu miettimään asiaa syvällisemmin missään vaiheessa." Samaamieltä tästä!

Vastuu on vanhempien, mutta myöskin yhteiskunta on vastuussa siitä millaisia käsityksiä kasvavat lapset luovat erilaisuutta kohtaan. Mitä erilaisuus on ja miten erilaisuuteen kuuluu suhtautua, pitääkö sääliä, erityiskohdella vai voisiko kaikilla olla samat säännöt, vastuut ja velvollisuudet? Voitaisiiko olla kaikki samalla viivalla? Onko erilaisuutta ollenkaan vai onko kukaan ns. normaali?

Päiväkodissa tiedettiin mieheni olevan maahanmuuttokriittinen, siksi erikseen mainittiin, että poikamme on suvaitsevainen, kun oli suhtautunut normaalisti mustaihoiseen harjottelijapoikaan. Tajusin tosin vasta jälkikäteen, miksi edes tuollainen kommentti sanottiin.

Lapsemme saavat itse muodostaa käsityksensä esim. uskonnosta ja elämästä yleensä. Toivon heistä kasvavan terveen kriittisiä ihmisiä,jotka osaavat kyseenalaistaa asioita ja jotka pyrkivät tasa-arvoon ja toisten kunnioittamiseen.

Hyvä kirjoitus Timolta.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

"Vastuu on vanhempien, mutta myöskin yhteiskunta on vastuussa siitä millaisia käsityksiä kasvavat lapset luovat erilaisuutta kohtaan."

Lapsi ei tule kysymään näistä asioista yhteiskunnalta vaan vanhemmalta ja yhteiskunnan korostaminen joka paikassa on nykypäivän vastuunpakoilua .

Käyttäjän jenni kuva
Jenni Lavikka

Lapseen vaikuttaa kasvuympäristö, joka laajemmassa käsityksessä on myös yhteiskunta.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Karkeasti:

Yhteiskunnan tehtävä on opettaa, ei kasvattaa. Vanhemman tehtävä on kasvattaa.

Käyttäjän jenni kuva
Jenni Lavikka

Opetusta ja kasvatusta ei voi irrottaa toisistaan. "Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Koulu vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä." Lukee opetushallituksen sivuilla. Jos otetaan yhteiskunnasta koululaitos esimerkkinä.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #9

"kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä."

Tässähän juuri on se syy hyvin moneen ongelmaan ja ratkaisuksi taas tarjotaan uuden lakiesityksen mukana lisää kuraattoreita ja psykologeja satamäärin kouluihin joita a) ei ole b) kellään ei ole varaa palkata c) on totaalista vastuunsälyttämistä yhteiskunnalle.

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/11/oppila...

Alati lisää velvotteita kunnille mm. viikossa olisi päästävä psykiatrin / kuraattorin juttusille.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Poika on parivuotias ja ennakkoluuloisin ihminen, minkä tiedän. Uusien asioiden suhteen. Makujen, hajujen ja ihmisten. Ei esimerkiksi syö mitään, mitä ei tunnista näön perusteella. Kaupassa tuli pikimustia intialaisia samalle hyllylle, poika tuijotti säikähtänyt ilme naamallaan niin, että piti ärähtää sille, että lakkasi töllöttämästä. Mahtoiko tulla trauma? Tuliko kerrasta mamuja kyräilevä juntti? Pitäisikö sitä ruveta laittamaan vaikka jäähylle aina kun on ennakkoluuloinen jotain asiaa, eläintä tai ihmistä kohtaan? Vähän rangaistusta kehiin, kun pelkää pimeää?

Pidän hänen ennakkoluuloisuuttaan silti myös hyvänä. Ei syö edes jälkiruokia, jotka näyttävät epäilyttäviltä, eikä todellakaan tunge kaikkea naamaansa, mitä pihalla möyrii ja ei möyri.

Ehkäpä voimme hyväksyä sen tosiasian, että ihmiset ovat vaihtelevasti ennakkoluuloisia ja sitä voi kasvatuksella vahvistaa tai heikentää. Rajan kuitenkin vetäisin siihen, mistä on itselle hyötyä ja mistä haittaa. Ennakkoluulot voivat olla varsin elämää rajoittavia, mutta ennakkoluulottomuus muuttuessaan hyväuskoisuudeksi voi johtaa myös aikaiseen hautaan.

Toimituksen poiminnat